Paljonko sähköauto maksaa enemmän, case Ioniq

Sähköautot ovat kalliita. Ainoa lohtu on se, että käytettyjä Leaffeja alkaa jo saada sopuhintaan. Kaikki uudet autot ovat kalliita, ja erityisesti uudet sähköautot ovat kalliita. Kauppalehti kirjoitti vuoden vaihtuessa, että täyssähköauto maksaa Suomessa keskimäärin 1,9 kertaa enemmän, kuin vastaava polttomoottoriauto.

Siitä on monta näkemystä, millainen on vastaava polttomoottoriauto.

Kauppalehden jutussa Hyundai Ioniqia vastaava polttomoottoriauto oli Hyundai i30:n halvin mahdollinen kokoonpano. Näiden hintaero oli 2,2 -kertainen, mutta hintaeron voisi sentään kuroa umpeen ajamalla riittävästi. Tein tästä jo kaikkia Suomessa myytäviä täyssähköautoja koskevan laskelman, muttan menin lankaan - i30:stä oli esillä halvimman mallin hinta, mutta pihimmän mallin polttoaineenkulutus. Näillä hupsuilla oletuksilla vaadituksi kilometrimääräksi tuli 330 000 km, joka on siis yläkanttiin arvioitu. Korjasin tämän lukeman, mutta muiden automallien osalta taulukkoon varmaankin jäi vielä virheitä.

Ioniqia vastaava polttomoottoriauto on varmasti Hyundai i30 5d. Ne ovat saman valmistajan saman kokoluokan autot, ja molemmilta voi kuulopuheiden mukaan odottaa hyvää toimintavarmuutta, halvalla toteutettua tyylikkyyttä ja kohtalaista rengasmelua. Ioniq on 17 cm 430-senttistä i30:ä pidempi ja 5 cm leveämpi, mutta kokoero varmaankin selittyy lähinnä akuston koolla eikä lisätilalla. Ioniqin 350-litrainen tavaratilakin on pienempi, kuin i30:n 378 litraa.

Valitsin tarkempaan vertailuun nämä autot, sillä edellinen autoni oli Hyundai i30 (wagon), ja seuraava autoni on Ioniq.



Tässä laskelmassa on polttoaineen hinnaksi poimittu keskihinnat 17.1.2017 polttoaine.net:n mukaan. Polttoaineenkulutus on poimittu hinnastosta - teknisten tietojen taulukossa on outoa kyllä osittain eri lukemat. Sähkönkulutus 15,5 kWh / 100 km on poimittu EPAn sivuilta ja muutettu mailimuodosta kilometreiksi.

Sähköautoissa on usein erityisiä lisäominaisuuksia, joita ei voi niin vain ohittaa vastaavuuksia miettiessä. Ioniqissa näitä on esim. navigointijärjestelmä, CarPlay & Android Auto, kaistavahti ja -avustin, peruutuskamera, automaattinen hätäjarrutus ja aktiivinen vakionopeudensäädin. I30:een ei taida saada automaattista hätäjarrutusta tai aktiivista vakionopeudensäädintä lainkaan. Muilta osin suunnilleen vastaavat varusteet saa Comfort -varustelutasolla, johon on vielä lisätty n. 1100 euron arvoinen Navigation Pack. Ja tietysti vastaavassa polttomoottoriautossa on oltava automaattivaihteisto ja kunnolla tehoa ja vääntöä.

Ainoa Ioniqia vastaava i30-polttismalli on siis 1.6-litraisella dieselillä, 7-vaihteisella automaattilaatikolla ja navigaatiopaketilla varustettu i30 Comfort. Tällaisella on hintaa 26 379 euroa, ja sähköauto maksaa siis vain 1,4-kertaisesti. Hintaero tulee säästetyksi 165 000 kilometrin kohdalla, jos maksaa sähköstä keskimäärin 10 c/kWh. Eikä tulos ole kovin herkkä sähkön hinnan muutoksille.

Melkein jälkiajatuksena lisäsin taulukkoon vielä Ioniq hybridin. Onhan nimittäin totta, että hybridi-Ioniq kulkee polttoaineella ja on varsin tarkka vastine sähkö-Ioniqille. Hybridistä on valittava Style -varustelutaso, jotta päästään lähelle sähkö-Ioniqin varusteita.

Toki on mainittava, että Ioniqin ostaja jää ilman vetokoukkua eikä voi ajaa kovin pitkiä matkoja ilman lataustaukoja. Sähköauton ostaja saa silti vastinetta rahoilleen enemmän, kuin voisi luulla.

Suomessa myytävät täyssähköautot 2017

Kauppalehti julkaisi vuoden vaihtuessa artikkelin Suomessa myytävistä sähköautoista ja niiden todellisista toimintamatkoista talvella. Jutussa oli paljon hyvää, mutta moni sähköautoilija koki sen tarkoitushakuiseksi ja epäreiluksi. Juttuun oli hankittu lukuja Norjan sähköautoyhdistykseltä, mutta varsinaisesti ääneen pääsi vain Autotuojat ry:n edustaja.

Artikkelin sähköautotaulukossa närää aiheutti erityisesti se, että Nissan Leafista ja Renault Zoesta esitetyt tiedot koskivat pieniakkuisempaa mallia, ja näitä autoja verrattiin Micraan ja Twingoon, jotka ovat selvästi pienempiä autoja. Nissanin ja Renaultin sähköautoilla olikin siksi suurin hintaero vastaaviin polttomoottoriautoihin - niiden hinnat olivat 2,7- ja 3-kertaiset. Lisäksi sähköautojen käyttömukavuutta sanottiin huonommaksi, "esimerkiksi jos verrataan latausaikoja tankkausaikoihin." Huomiotta jää myös sähköautojen tyypillisesti verrokkia korkeampi varustelutaso.

Nissanin autoilla on pituuseroa 62 cm Leafin hyväksi, Renaultin autoilla 49 cm Zoen hyväksi. Sähköautoissa on yli 100 litraa isompi tavaratila kuin verrokeissa. Lisäksi sähkö-Zoessa on viisi istuinta, kun Twingossa vain neljä. Ehkä valintoja on ohjannut mielikuva näistä sähköautoista pieninä kotteroina, mutta se mielikuva on väärä.

Näistä syistä halusin koota oman taulukon maamme sähköautotarjonnasta :).

Suomessa myytävät täyssähköautot

Omasta taulukostani olen jättänyt pois sähköautojen päästötiedot (kaikilla autoilla 0 g/km) ja ensirekisteröintien määrät, joista löytyy seikkaperäinen juttu sähköautoilevalta motoristilta. Myös autoveron määrän jätin pois. Sen voi tarkistaa vaikkapa Kauppalehden alkuperäisestä jutusta.

Vaihdoin verrokkiautoista Micran Noteen ja Twingon Clioon. Lisäksi vaihdoin Tesla Model X:ää vastaavan Audi Q7:n moottorin kalliimpaan ja tehokkaampaan. Myös tämä kalliimpi moottori häviää Model X:lle selvästi tehoissa, mutta vääntömomentti nyt sentään yltää lähes Teslan lukuihin. Samoin BMW 116 d vaihtui 118 d:ksi, joka häviää sähkö-bemarille yhä tehoissa, mutta paljon vähemmän, kuin Autotuojien ehdottama 116 d. Epäilen, että audia tai bemaria ostava välittää autonsa tehokkuudesta. Päivitin usein myös ajoneuvojen hintoja valmistajan kotisivuilta löytyneen hinnaston mukaisesti. Nissan NV200:n hinta kohosi varsin paljon Kauppalehden artikkelissa olleeseen verrattuna (23845 €:sta 31338 euroon). Halpojen autojen kohdalla jätin moottoritehon huomiotta.

NEDC-range on eurooppalaisen standardin mukainen ilmoitettava kilometrimäärä, joka yhdellä latauksella pitäisi pystyä ajamaan. Se on tyypillisesti hyvin optimistinen, ja sen lisäksi kannattaa etsiä tietoja todellisesta toimintamatkasta. Myös käytettävissä oleva akkukapasiteetti on yleensä pienempi, kuin ilmoitettu, joskin tämä riippuu mm. olosuhteista, joissa autoa käyttää. Tesla-malleista tämän tiedon löytää esim. electrek-sivulta.

Poistamieni sarakkeiden lisäksi lisäsin taulukkoon yhden. Minusta sähköauton ja vastaavan polttomoottoriauton ostohinnan ero on vain puoli totuutta. Break-even -kilometrilukema kertoo sen, kuinka paljon sähköautolla pitää ajaa, jotta ostohinnan erotuksen säästää polttoainekuluissa. Luku on karkea arvio ja sisältää ostohinnan lisäksi ainoastaan energian hinnan. Se olettaa, että autoa ladataan enimmäkseen kotona, sähkö maksaa keskimäärin 10 c/kWh, ja sitä kuluu keskimäärin 20 kWh / 100 km. Polttoaineen hinnaksi oletetaan 1,4 €/litra (sekä bensiinille, että dieselille) ja polttomoottoriautojen todellinen kulutus arvioidaan 40 % suuremmaksi, kuin valmistajan ilmoittama yhdistetty kulutus (Transport & Environmentin mukaan ero on keskimäärin 42 %). Verot, vakuutukset, huollot yms. on jätetty kokonaan huomiotta, samoin mahdollinen kustannus latauslaitteesta.

Uskallan kuitenkin väittää, että sähköauto on osalle kuskeista jo nyt järkevä valinta, myös hintansa puolesta.

Ylläolevasta jäi pois mm. Norjan sähköautoyhdistyksen kertomat todelliset toimintamatkat, jotka Kauppalehden taulukossa olivat oleellista ja kiinnostavaa tietoa. Kokosin ne ja jotain muita tietoja tarjolla olevista sähköautoista alle.



Taulukkolaskelma on saatavilla tästä (kts. eri välilehdet). Break-even -laskelmaan voi kokeilla omia kertoimia asioille, ja sitä voi vaikka kehittää eteenpäin, jos joku ehtii. Tällaisenaankin se osoittaa minusta sen, että sähköauto on nyt jo myös taloudellisesti kilpailukykyinen tuote. Ainakin siis, jos lataa kotona ja ajaa paljon.

Jos taulukoissa on yhä virheitä, niistä saa huomauttaa. Koitan korjata!